Blogi - 16.03.2017
Laura Hermikoski & Heidi Koffert
Heippa! Olemme kaksi Jyväskylän ammattikorkeakoulusta joulukuussa 2016 valmistunutta fysioterapeuttia. Teimme opinnäytetyönä valtakunnallisen kyselytutkimuksen Kelan lasten vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta toteuttaville fysioterapeuteille siitä, kuinka he huomioivat sisaruksia työssään sekä millaista osaamista ja tukea he kokevat tarvitsevansa siihen liittyen. Teimme opinnäytetyön yhteistyössä TATU ry:n ja Erityinen sisaruus -hankkeen kanssa. Tämä teksti on koottu opinnäytetyön tuloksista. Toivomme, että Sinulla on aikaa tutustua myös varsinaiseen työhömme ja tähän tärkeään aiheeseen tarkemmin. Opinnäytetyö löytyy tämän tekstin alla. Mukavaa kevättä toivottavat Heidi ja Laura!
Ihmisellä on luontainen tarve tulla huomioiduksi ja käsitykset itsestä syntyvät vuorovaikutuksessa. Varhainen vuorovaikutus luo perustan yksilön psykososiaaliselle kehitykselle. Sen jälkeen jokainen kohtaaminen on mahdollisuus vahvistaa toisen henkilön kokemusta siitä, että hän on arvokas ja hänen olemassaolonsa ansaitsee tunnustusta.
Erityistä tukea tarvitsevien lasten sisaruksilla on havaittu olevan lisääntynyt alttius psykososiaalisille ongelmille, jotka voivat ilmetä esimerkiksi tunne-elämän ja käyttäytymisen häiriöinä. Kun aikuisten huomio suuntautuu vammaisen tai pitkäaikaissairaan lapsen kuntoutumiseen, sisarusten asema perheessä heikkenee ja sen seurauksena alttius psykososiaalisten ongelmien syntymiselle lisääntyy.
Sisaruus on monelle elämän pisin ihmissuhde ja se on aina erityislaatuinen. Sisaruksen sairaus tai vamma voi tehdä siitä vielä erityisemmän.
Tulosten perusteella lasten vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta toteuttavista fysioterapeuteista lähes kaikki (95 %) pitävät sisarusten huomioimista työssään vähintäänkin melko tärkeänä. Yhtä moni ilmoittaa myös huomioivansa sisaruksia työssään.
Näyttäisi siltä, että iän ja työkokemuksen lisääntyessä sisarusten huomioimista aletaan pitää tärkeämpänä. Sisarusten huomioimista pidetään tärkeämpänä ikäluokissa 41–60 vuotta sekä 61–70 vuotta kuin ikäluokassa 20–40 vuotta sekä työkokemusluokissa 11–20 vuotta ja yli 20 vuotta kuin alle 10 vuotta.
Fysioterapeutit, joilla on omia lapsia kaksi tai enemmän, huomioivat sisarukset työssään sataprosenttisesti. Heistä, joilla ei ole omia lapsia tai lapsia on vain yksi, 8 % ei huomioi sisaruksia työssään tai ei osaa sanoa, tekeekö niin. Lähes kaikki (98 %) lasten vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta toteuttavat fysioterapeutit selvittävät, onko lapsilla sisaruksia.
Fysioterapeuteilta kysyttiin, miten he huomioivat sisaruksia työssään. Lähes kaikki tervehtivät, kysyvät kuulumisia, kuuntelevat ja keskustelevat sisarusten kanssa. Noin puolet vastanneista antaa sisaruksille tietoa. Osa fysioterapeuteista kysyy vanhemmilta sisarusten kuulumisia. Suurin osa vastanneista antaa sisarusten osallistua fysioterapiaan.
Avoimissa vastauksissaan fysioterapeutit tuovat esiin kohtaavansa sisaruksia useammin kotikäynneillä kuin vastaanotolla. Se, miten he huomioivat sisaruksia näissä tilanteissa, vaihtelee perhekohtaisesti. Fysioterapeutit tekevät havaintoja perheen sisäisestä toiminnasta sekä kulttuurista, ja se ohjaa heidän valintojaan kussakin tilanteessa.
Käytännön tasolla he sopivat toisinaan yhdessä vanhempien kanssa siitä, millaista tietoa sisaruksille annetaan sekä siitä, saavatko sisarukset olla läsnä terapiatilanteessa. Eräs fysioterapeutti mainitsee kohdanneensa myös tilanteen, jossa vanhemmat ovat ohjanneet häntä keskittymään yksinomaan lapseen, jolle kuntoutus on myönnetty.
Silloin, kun sisarukset osallistuvat fysioterapiaan, heille voidaan antaa avustavia tehtäviä, joiden koetaan muun muassa lisäävän osallisuutta sekä vahvistavan sisarusten välistä suhdetta. He voivat esimerkiksi heittää palloa tai olla muulla tavalla leikkikavereina. Tätä kautta sisarukset voivat saada fysioterapeuteilta leikkivinkkejä arkeen sekä konkreettista tietoa siitä, miten he voivat erityistä sisarustaan tukea.
Toiminnan lomassa sisarusten kanssa keskustellaan muun muassa erilaisuudesta ja muista esiin nousevista teemoista. Osa fysioterapeuteista tarjoaa sisaruksille leluja, joilla he voivat leikkiä terapian aikana itsenäisesti. Lisäksi sisaruksia huomioidaan kuntoutusta suunniteltaessa sekä tavoitekeskusteluissa. Joillain fysioterapeuteilla on tapana muistaa sisarusten merkkipäivät, jolloin he voivat saada esimerkiksi kortin.
Tarvitaanko sisarusten huomioimiseen ylimääräistä aikaa vai voisiko se olla luonnollinen osa fysioterapiaa? Sisarukset eivät kaipaa erityiskohtelua, vaan haluavat tulla kohdatuiksi arjen pienissä hetkissä.
Lataa Sinut on nähty -fysioterapeuttiopiskelijoiden opinnäytetyö
"Vaikka erityinen sisaruus koskettaa minua henkilökohtaisellakin tasolla, niin vasta tämän koulutuksen myötä huomasin tarkastella omaa työtäni sisarus...
Lue lisää >
Erityinen sisaruus-verkoston järjestämässä seminaarissa kuultiin pitkäaikaissairaiden ja vammaisten henkilöiden aikuisten sisarusten kokemuksia.
Lue lisää >
Katariina Varjonen
"Aikuisena sisarena elämään tulee erilaisia huolia, kun sisar vanhenee itseä nopeammin."
Lue lisää >
Mari Holmberg
"Meille on tärkeää, että sisaruus pysyy niin tavallisena kuin mahdollista siitäkin huolimatta, että koko muu elämä on mullistunut lapsen vakavan saira...
Lue lisää >
Emilia Säles
Meidän sakki - sisarussuhteiden vahvistaminen sijaisperheissä -hanke on luonut uudenlaista toimintakulttuuria, jotta sisarussuhteiden merkitys huomio...
Lue lisää >
Sanna Lehtiniemi
Tampereen Perheiden talolla pidettiin helmi-huhtikuussa tunnetaitoryhmä erityisesti nepsy-lasten sisaruksille.
Lue lisää >
Veera Lignell
Vanhempani ovat kertoneet minulle, kuinka vajaan kahden vuoden iässä juoksin sairaalan käytävällä ja huusin kaikille: ”Mulla on pikkuveli!”
Lue lisää >
Aino Kärpänniemi
Elämäni pisin ihmissuhde on suhde veljeeni.
Lue lisää >
Fanny Lamberg
Olen 22-vuotias naisen alku. 18-vuotiaana muutin pois kotoa opiskeluideni perässä toiselle paikkakunnalle. Vaikeinta siinä oli muuttaminen pois veljen...
Lue lisää >
Niina Juutilainen
Olen kahden lapsen äiti. Tytön ja pojan. Nuoremman ja vanhemman. Vahvemman ja heikomman. Itsenäisemmän ja tarvitsevamman.
Lue lisää >
Sanna Kalmari
Tällä viikolla vietetään lasten oikeuksien viikkoa ja liput nousevat liehumaan 20.11. kaikkien lasten oikeuksien kunniaksi. Tänä vuonna viikon teemana...
Lue lisää >
Laura Hermikoski & Heidi Koffert
Heippa! Olemme kaksi Jyväskylän ammattikorkeakoulusta joulukuussa 2016 valmistunutta fysioterapeuttia. Teimme opinnäytetyönä valtakunnallisen kyselytu...
Lue lisää >
Pirjo Tuiskunen
Erityislapsen sisaruksena kasvanut voi kokea olevansa etuoikeutettu. Tutkittavat korostivat sisaruksen tärkeyttä elämässään ja kertoivat oppineensa si...
Lue lisää >
Anonyymi kirjoittaja
"Muistan sen päivän kuin eilisen. Päivän, jolloin kaikki muuttui. Päivän, jolloin minun piti kasvaa isoksi ja vahvaksi, aikuiseksi. Oli toukokuun alku...
Lue lisää >
Esa Lahtomaa
Erityinen sisaruus oli syksyllä Kehitysvammaisten Uudenmaan Tukipiirin Verkostoseminaarissa jututtamassa vanhempia sisaruusteemasta. Tapahtumaa varten...
Lue lisää >
Mika Ahonen
Minulla on neljä lasta, Aada, Jonne, Amanda ja Matias. Nuorin lapseni Matias on erityislapsi. Minun sydämessä minulla on neljä erityistä lasta. Matiak...
Lue lisää >
Esa Lahtomaa
Miltä erityinen sisaruus tuntuu eri-ikäisenä? Miten ajatukset muuttuvat elämänpolulla? Miten aikuistuneet sisarukset tänä päivänä näkevät elämänsä lap...
Lue lisää >
Milla Bergman
Erityisiä sisaruksia kerääntyi piirtämään sarjispajaan ajatuksiaan ja kokemuksiaan: ilonaiheita, huolia, unelmia ja kompastumisia. Pajan teemana oli y...
Lue lisää >
Esa Lahtomaa
Erityinen sisaruus oli syksyllä Kehitysvammaisten Uudenmaan Tukipiirin Verkostoseminaarissa jututtamassa vanhempia sisaruusteemasta. Tapahtumaa varten...
Lue lisää >
Milla Bergman
Sisaruus on aina erityistä. Se on hyvin henkilökohtainen, yksilöllinen ja subjektiivinen asia. Ei voida sanoa, että erityinen sisaruus olisi tai tulis...
Lue lisää >
Milla Bergman
Sain kunnian toimia puheenjohtajana sisaruus-sessiossa pohjoismaisessa harvinaissairauksien seminaarissa. Tämä oli mahtava tilaisuus kurkistaa, mitä m...
Lue lisää >
Milla Bergman
Pitkäaikaissairaiden tai vammaisten lasten ja nuorten sisarukset ovat usein niitä näkymättömiä lapsia perheessä. Erityinen sisaruus -projekti pyrkii t...
Lue lisää >
Milla Bergman
On helppoa viisastella ja jakaa ohjeita toisille. Tässä tapauksessa vanhemmille, joilla on erityislapsia. Listat ja neuvot helpottavat joskus arkea ja...
Lue lisää >
Milla Bergman
Erityislapsi perheessä haastaa usein arjen sujuvuuden ainakin joksikin aikaa. Toimiva arki on kuitenkin turvakehto lapsille. Kun lapset huomaavat arje...
Lue lisää >
Milla Bergman
Kysyimme 20 erityislapsen sisarukselta (iältään 7 – 14 –vuotiata), missä heidän omat vanhempansa ovat onnistuneet eli olleet ” tarpeeks täydellisiä” j...
Lue lisää >
Pia Henttonen
Kehitysvammaisten Tukiliiton perhetapaamiset kokoavat viikonlopuksi yhteen perheitä, joiden lapsella on harvinainen kehitysvammadiagnoosi. Tapaamisess...
Lue lisää >
Milla Bergman
Elämä on enimmäkseen arkea. Arkea on kuvattu ihmisen vaikeimmaksi extreme-lajiksi, elämän parhaaksi ajaksi, tylsäksi, haastavaksi, ihanaksi... Mutta k...
Lue lisää >
Linda Laatikainen
”Erityinen” on ehdottomasti osuvampi sana kuin ”erikoinen” tai ”erilainen”. Silti kyseinen sana mietityttää minua omien kokemuksieni pohjalta. Minulla...
Lue lisää >
Milla Bergman
Laurean opiskelijat valmistivat yhteistyössä Erityinen sisaruus – projektin kanssa kaksi posteria. Posterit esiteltiin Tikkurilan Laureassa 29.4.2016 ...
Lue lisää >
Milla Bergman
Erityinen sisaruus –sivustoilta löytyy kolme nuorten tekemää elokuvaa sisaruudesta. Elokuvien tekeminen on keino tuoda nuorten ääni esille siitä, mite...
Lue lisää >
Milla Bergman
Suomessa päivä on vähemmän tunnettu merkkipäivä, mutta sillä on paikkansa kalenterissamme.
Lue lisää >
Katri Lehmuskoski
Kuntoutuksessa, kuten sopeutumisvalmennuskursseilla kuntoutujaksi määritellään se perheenjäsen, jolla on jokin sairaus tai vamma. Siinä siivellä tulev...
Lue lisää >
Milla Bergman
Tämä kirjoitus on meille vanhemmille. Tämä osuu aika arkaan aiheeseen. Nimittäin riittämättömyyden ja syyllisyyden tunteisiin, joita helposti saamme a...
Lue lisää >
Milla Bergman
Niin erityislasten sisaruksilla kuin muillakin lapsilla turvallisuuden tunne on kasvun kannalta merkittävää. Perusturvan pohja luodaan lapsuudessa.
Lue lisää >
Anonyymi, editoinut Milla Bergman
Kirjoitus on erään sisaruksen tarina. Tarina erityisen sisaruuden aikamatkasta ja siihen liittyvästä tunteiden vuoristoradasta. Tällä kertaa blogikirj...
Lue lisää >
Milla Bergman
Kuten sisaruus on kaikille henkilökohtainen aihe, niin on taidekin. Taide jättää tulkinnan ja kokemuksellisuuden varaa. Taidekokemukset tukevat ihmise...
Lue lisää >
Timo Rautiainen
Palaan tässä tarinassani yli 40-vuotta taaksepäin siihen hetkeen, kun minusta tuli erityisen veli. En vielä silloin pystynyt ymmärtämään mitä kaikkea ...
Lue lisää >
Pia Henttonen
Oli loppukesä 1987. Olin juuri päässyt ylioppilaaksi. Menossa oli viimeinen viikko kesätöissä. Edessä odotti uusi elämä, muutto pois lapsuudenkodista ...
Lue lisää >
Kristina Franck
Mistä Erityinen sisaruus -projekti sai oikein alkunsa? Minua on joskus tituleerattu tämän projektin ”äidiksi”, joten haluan kertoa vähän historiaa pro...
Lue lisää >
Milla Bergman
Miten olla hyvä vanhempi kaiken kaaoksen keskellä, kun yksi tai useampi lapsista sairastaa?
Lue lisää >