Kokemuksia sisaruudesta on juuri niin monta kuin sisaruksiakin on. Kokemukset ovat aina yksilöllisiä ja saman perheen lapsetkin voivat kokea tilanteet hyvin eri tavoin. Erityinen sisaruus -projektissa kerättiin vuosina 2015-2017 monin keinoin eri ikäisten sisarusten kokemuksia erityislapsen sisaruksena olemisesta ja erityisen sisaruuden vaikutuksista elämään. Yhteensä 131 sisarusta osallistui haastetteluihin ja toiminnallisiin ryhmiin tai kirjoitti kokemuksistaan. Kokemuksiaan jakaneet sisarukset olivat iältään 6-60 -vuotiaita.
Kokemuksista muodostui neljä narratiivia: "Ihan tavallista sisaruutta", "Huomaamaton lapsi", "Kun keijumaailma murtuu" ja "Olet mulle tärkeä!". Usein sisaruksilla on kokemuksia, jotka sopivat useampaan tarinaan. Suurin osa sisaruksista esimerkiksi painottaa sisaruksen tärkeyttä ja sitä, kuinka erityinen sisaruus on ollut itselle normaalia. Keskustelun edetessä kuitenkin myös huomaamattomuuden ja turvallisuuden tunteen järkkymisen kokemuksia uskallettiin tuoda esiin. Kaikki sisarusten kokemukset, tunteet ja ajatukset ovat ihan yhtä oikeita.
Löydät tältä sivulta kokemusten perusteella luodut fiktiiviset tarinat. Ne eivät ole kenenkään yksittäisen henkilöiden tarinoita, mutta ne pohjautuvat todellisiin kokemuksiin ja aineistoon. Tarinat on luotu alunperin Marjaana Roposen ja Milla Bergmanin kirjoittamaan julkaisuun: Näe minutkin, kuule minuakin!