Vaikutuksia

Perheen yhden tai useamman lapsen sairaus tai vamma vaikuttaa koko perheeseen. Vanhempien aika ja muut resurssit eivät aina riitä ns. terveiden sisarusten huomioimiseen ja tukemiseen, vaikka he haluaisivatkin. Suurin osa sisaruksista sopeutuu hyvin perheen erityistilanteeseen. Vaikka parhaimmillaan erityinen sisaruus on voimavara, saattavat sisarusten keskinäiset suhteet olla vaikeitakin. Sisarukset saattavat oireilla siinä vaiheessa, kun perheessä näyttäisi olevan kaikki hyvin. Osalla sisaruksista lapsuuden kokemukset tulevat esiin vasta aikuisena, mikä on tärkeää tunnistaa.

Tutkimusten mukaan erityisellä sisaruudella voi olla sekä kasvua vahvistavia että tiettyjä riskejä lisääviä vaikutuksia. Läheisten on tärkeää tukea sisarusta hänen kasvussaan ja tunnistaa hänen henkilökohtaiset vahvuudet ja mahdolliset riskitekijät.


Erityinen sisaruus vaikuttaa yksilöihin eri tavoin

Sisaruksilla voi olla paljon arvokkaita ominaisuuksia, kuten

  •  sopeutumiskykyä
  •  erilaisuuden hyväksymistä
  •  kärsivällisyyttä
  •  oma-aloitteisuutta
  •  empatiaa
  •  tilannetajua
  •  sitkeyttä
  •  kykyä ottaa vastuuta
  •  itsekeskeisyyden vähentymistä
  •  uusien haasteiden kohtaamista rohkeasti
     

Toisaalta

  • heiltä saattaa puuttua kasvurauha,
  • he voivat itsenäistyä ja kantaa vastuuta normaalia aikaisemmin,
  • he saattavat tuntea
    • syyllisyyttä
    • huolta
    • pelkoa
    • väsymystä
    • ­itsensä hylätyksi ja syrjäytetyksi,
  • varoa rasittamasta ennestään väsyneitä vanhempia omalla käytöksellään jne.,
  • sisarus voi kärsiä
    • ­ahdistuneisuudesta
    • ­sosiaalisesta eristyneisyydestä
    • ­sairastumisherkkyydestä
    • ­alentuneesta itsetunnosta
    • ­kouluvaikeuksista
    • stigmasta eli häpeäleimasta

 

Sisarusten huolia

Sisarukset saattavat jakaa osan vanhempiensa huolista ja kokea lisäksi sisaruuteen liittyviä huolia. Sisaruksen on usein vaikea pukea sanoiksi huoliaan, vaan ne ilmenevät eri tavoin. Näiden huolten aiheuttamat haasteet on tutkimuksissa jaettu seuraavalla tavalla:

  • alttius äärimmäisiin käyttäytymismuotoihin, kuten näyttelemiseen tai täydellisyyden tavoitteluun,
  • alttius katkeruuden ja kateellisuuden tunteisiin, kun sairas tai vammainen lapsi on perheen huomion keskipisteenä,
  • alttius laittaa tavoitteita korkealle ja vaatia itseltään täydellisyyttä esimerkiksi koulussa, urheilussa tai käyttäytymisessä tai
  • korostuneet vaatimukset toisista huolehtimisessa.

 

Mikä pitkäaikaissairaudessa tai vammaisuudessa tuntuu kaikkein vaikeimmalta hyväksyä?

Terveet sisarukset saattavat kokea, että he ovat yksin tunteineen, kysymyksineen ja ongelmineen. Sisarus voi surra sitä, että kokee, ettei vammaisella tai sairaalla sisaruksella ei ole mahdollisuutta omiin unelmiin ja hän on aina toisista riippuvainen. Sisaruksen voi olla myös vaikea hyväksyä sitä, ettei vammaisia tai sairasta aina ymmärretä. Sitä, että normaali elämä on heille vaikeampaa kuin terveille ihmisille. Huoli vanhemmista on myös yleistä ja sisarukset saattavat kokea, että vammaisesta tai sairaasta lapsesta huolehtiminen on vanhemmille kohtuuton taakka, joka rajoittaa vanhempien elämää.