Artikkelit lehdissä ja netissä

Sanomalehdet ja aikakausilehdet

Erityislapsen veli oppi olemaan sopivasti näkymätön ”Kotona en pitänyt ääntä itsestäni”
Iltalehti 14.4.2018
Erityistarpeisen lapsen veljenä kasvaneen Mikon tarina muistuttaa, että myös vähemmän tarvitsevat sisarukset kaipaavat tukea.

”Hän ei koskaan opi pitämään itsestään huolta” Erityislasten sisarukset kertovat vastuusta ja katkeruudesta mutta myös onnesta
Iltalehti 10.4.2018
Erityislapsen sisaruksena kasvaminen tuo vastuuta, mutta erityinen sisarus on myös suuri onni, kertovat Iltalehden lukijat.

Henri, 14, kantoi huolta sairaista pikkusiskoistaan ja masentui itse – Lapsi yrittää usein suojata vanhempia uusilta murheilta
Yle-uutiset 14.3.2017
Lapsia ei huomioida tarpeeksi tilanteissa, joissa heidän sisaruksellaan on vakava sairaus. Osa heistä alkaa siksi oireilla psyykkisesti

Tervekin lapsi on erityisen tärkeä
Kansanterveys.fi / Helsingin Sanomat 24.9.2016
Kun perheessä on erityislapsi, jää terve sisarus helposti varjoon. Erityinen sisaruus -projekti antaa erityislasten sisaruksille äänen.

Esikoinen, keskimmäinen ja kuopus – Näin syntymäjärjestys vaikuttaa lapseen
Helsingin Sanomat 20.4.2016 (vaatii tunnukset)
Syntymäjärjestys voi vaikuttaa lapsen persoonallisuuteen ja heijastua valintoihin aikuisenakin. Mutta miten – ja onko se huono asia?

Sisaren autismi teki Fanni Parmasta pitkäpinnaisen: ”En halunnut aiheuttaa vanhemmille murheita”
Helsingin Sanomat 18.2.2016 (vaatii tunnukset)
Kun yksi lapsista tarvitsee erityisen paljon huomiota, sisarukset saattavat kokea kateutta, huolta ja halua miellyttää. Fanni Parma ymmärsi nelivuotiaana, että sisko Ninnu Parma on autistinen.

Jalkapalloilija Laura Österberg Kalmari siskostaan: Sannan elämänilo on käsittämätöntä
Kodin Kuvalehti 12/2013
Lihasvoimat eivät jakautuneet tasaisesti, mutta huumoria Laura Österberg Kalmari ja hänen siskonsa Sanna Kalmari viljelevät tasapuolisesti.

Ammattilehdet ja järjestöjen julkaisut

Terveiden sisarusten ääntä esille
Sylva-lehti 3/2016, Suomen syöpäsairaiden lasten ja nuorten hyväksi
Terve sisarus on stressaantunut sisaruksensa sairastamisesta siinä missä muutkin perheenjäsenet. Kuitenkin on todennäköistä, että sisarus saa aikaisempaa vähemmän tukea, huomiota ja läheisyyttä. Miten sisarukset itse ovat kuvanneet tämän vaikuttaneen ja mitä tukea he toivovat läheisiltään?

Myös erityislasten sisarukset tarvitsevat tukea
Ipanaposti 1/2016, Turun seutu
Kun perheeseen syntyy vammainen tai sairas lapsi, perhedynamiikka muuttuu. Erityislapsi saattaa viedä vanhempien huomion ainakin alkuun lähes kokonaan.

Näe minutkin!
Adoptioperheet 1/2016, Adptioperheet ry
Kun perheessä on erityistarpeinen lapsi, veljet ja siskot jäävät helposti varjoon. Myös sisarukset kaipaavat tietoa, huomiota ja hoivaa vanhemmiltaan.

Labyrintti - Mielenterveysomaisten keskusliitto FinFami 1/2016
FinFamin Labyrintti-lehti sisaruusteemalla. Mukana Erityinen sisaruus -projektin artikkeli "Kuka kertoisi sisarusten selviytymistarinan?".

Näkymättömät näkyviksi
Lapsen maailma 9/2014
Sisarukset jäävät helposti varjoon, kun perheessä on sairas tai erityistä tukea tarvitseva lapsi. Melkein aina lapsi tuntee surua – varsinkin, jos sisaruussuhde muuttuu äkillisesti vaikkapa tapaturman johdosta.

Hei munkin veli tekee just silleen!
Silmäterä 3/2014
Tämän tyyppiset lausahdukset ovat tuttuja Rinnekoti-Säätiön Norio-keskuksen sisarusten ihan omissa tapaamisissa, joissa pidetään hauskaa ja tutustutaan vertaissisaruksiin.

Kuulovammainen sisaruus rikastuttaa elämää
Nappi-lehti 1/2013, Kuulovammaisten Lasten Vanhempien Liitto ry
Sisaruussuhde on ihana ja rasittava, usein elämän pisin ihmissuhde. Kaikenlaiset tunteet kuuluvat myös kuulovammaisen sisaruuteen.

Pysyvyyttä ja jatkuvuutta sisaruudesta
Pesäpuun lehti 1/2007

Tiedämme aikuistutkimuksista, että adoptoidut aikuiset kaipaavat sisaruksiaan ja etsivät tietoja sisaruksistaan ja kontaktia heihin. Tutkimukset sijoitettujen lasten kokemuksista kertovat että sisarukset voivat tuoda sijoitukseen vakautta ja jatkuvuutta, ja sisaruksen läsnäolo voi edistää lapsen hyvinvointia.

Sisko tuli elämään
Kehitysvammaisten Palvelusäätiö
Miia Setälä on veljeään kaksi vuotta vanhempi, ja heillä on myös kaksi muuta sisarusta.
– Tapasin Santun ensimmäisen kerran viime vuoden heinäkuussa. Vanhempani päättivät, että hän muuttaa Ylisen keskuslaitokseen pian heti syntymän jälkeen, joten minulla ei ole ollut Santusta muistikuvaa, Miia sanoo.